Hidasta elämää

Aika-ajoin väläytelty hanke, että Tammisaaresta (tai Raaseporista, jos tarkkoja ollaan) sukeutuisi cittaslow-kaupunki on totista totta juuri nyt. Ainakin siis tammi-helmikuussa, jolloin tuntuu siltä, ettei kaupunki tarjoa oikein mitään virikettä tai keskustelun aihetta. Paitsi ehkä keskustan moporalli, mutta se onkin jo toinen tarina se. Sitä paitsi, tämä debatti ei edes sovi kovin hyvin mahdollisen cittaslow-kandidaatin tavoitemielikuvaan.


Slow food sen sijaan sopii, ja seutu oli hienosti esillä viikon takaisilla Matkamessuilla. Lue lisää Maikkarin jutusta Alkaako täältä Suomen Slow food vallankumous?

Tammisaaren toiseksi makein kämppä...

... sillä tietysti oma kotini on se kaikista makein mahdollinen, mutta Karlbo Villasin Tammisaaren talo tulee ehdottomasti hyvänä kakkosena!

Nyt on hyvä hetki kääntää katse kesään! Mä tiedän jo, missä vieraani asuvat ensi kesänä, jos minulta loppuvat vapaat vuodepaikat. Eivät ainakaan kalsean karussa hotellihuoneessa, jos tarjolla on kokonainen talo täynnä luonnetta.
karlbovillas.fi

Harvinainen vieras

Riihimäen lasia & muutama muu aarre

Oikean laidan "Riihimäen lasia & muutama muu aarre" -osiossa katseiden keskiössä on suomalainen lasidesign.

Kerään pääosin 1960-70-luvun kotimaista lasia, ennen kaikkea Riihimäen Lasin lasiesineitä. Erityisen innostunut olen maljakoista, ja suunnittelijoista minua miellyttävät varsinkin Tamara Aladin ja Nanny Still.

Polentaa jo vuodesta 2007

Mistä huomaa parhaiten vuosien vierimisen? Yhä syvemmistä kasvojen juonteista, kenties? Ei sentään. Itse havahduin vuoteen 2011 katsomalla keittiön kaappeja sillä silmällä.

Hui! Miten tämän polenta-paketin parasta ennen -päivä on ollut kesäkuussa 2007? Juurihan tämän ostin. Lähes eilen. Tai ellen nyt ihan eilen, niin korkeintaan muutama kuukausi takaperin. Ei ole hellalla hetkeen polenta poreillut, ei.