Pikku-Italia

Kun on pienet piirit, voi pienikin joukko olla iso väriläiskä. Lauantain kaupunkikierrosta mausti ryhmä italialaisia koululaisia, jotka pomppivat kaupasta toiseen samaan tahtiin kuin minäkin. Kadulla valtakieli vaihtui vauhdilla ruotsista italiaan, kun nuoret vaeltelivat Pradat olalla keikkuen. Miten niin pieni joukko voikin olla niin eloisa? Hauskaa.

Samalla sain hyvän muistutuksen, että minunkaltaiselle keskimääräistä uteliaammalle ihmiselle tarjoillaan pian virikettä ja salakuunneltavaa ihan isolla tarjottimella. Kesä tuo kaupunkiin niin monen sortin jamppaa ja pirjoa, ettei tässä ihmeteltävä lopu taas hetkeen.

Ihmeteltävää riittää toki jo nyt. Kuten se, mikä kauppapaikkamyllerys täällä on meneillään. Kävelykadulta lähtöä tekevät ainakin kulta- ja karkkikauppa, joista toinen lopettaa kokonaan ja toinen etsii uutta omistajaa. Lisäksi moni kauppa on vaihtanut uuteen liikepaikkaan, kuten esimerkiksi sisustusliike Kompaniet, joka siirtyi torin laidalta kävelykadulle. Muuten, Kompanietin paikan otti sisustusliike Popana, jolla on nyt entistä suurempi myymälä.

Uutta on sekin, että kaikkien herkkusuiden ykköspaikka, kahvila Carl De Mumma torilla, on avannut juhlapaikan leipomomyymälän yläkertaan, mikä on minusta mainio uutinen. Tilaa en ole nähnyt, mutta on selvää, että sieltä aukeaa torille sen verran hienot maisemat, ettei se voi olla pöllämpi paikka juhlia.

Eikä tässä kaikki. Pitkäkadun Divari, jossa olen poikennut aina silloin tällöin etsiskelemässä  kirjallisuusaarteita, on saanut uuden vetäjän. Intoa - ja kauppiasasennetta, mikä tärkeintä - kaverilla ainakin tuntui riittävän. Lattialla retkottavat kirjapinot olivat menossa kohti hyllyjä ja myyntiräppikin oli halussa. Virkistävää!

carldemumma.fi

popana.fi

kompaniet.fi