Strombolin kylä tuli näkyviin seuraavan niemekkeen takaa. Tulivuoren keila oli kallistunut kylästä poispäin. Mustan ja karun rannan yläpuolella laava oli jähmettynyt loiviksi rinteiksi ja vuosisadat olivat peittäneet maan aluskasvillisuudella ja bamburykelmillä.
Hedelmälliseen vulkaaniseen maaperään oli istutettu puutarhoja. Niissä viihtyivät vihannekset, kukat, viikunapuut, viinirypäleet, köynnöskasvit, kurjenpolvet, mutta sata metriä ylempänä kasvillisuus lakkasi kuin veitsellä leikattuna.
Alemmille rinteille kyläläiset olivat rakentaneet valkoiset talonsa vieri viereen ja kapeat kujat johtivat aukiolle, jota hallitsi valkoinen kirkko.
Alemmille rinteille kyläläiset olivat rakentaneet valkoiset talonsa vieri viereen ja kapeat kujat johtivat aukiolle, jota hallitsi valkoinen kirkko.
Mutta Strombolin keila hallitsi kaikkea tätä. Yöllä se piirtyi tummana kirkasta tähtitaivasta vasten. Ja yhtenään sen syvyyksistä kuului vaimeita jymähdyksiä.
(Bergman & Burgess: Ingrid Bergman muistelmat)
Ingrid Bergman vietti yhdessä Roberto Rossellinin kanssa neljä kuukautta Strombolin saarella vuonna 1949 kuvaamassa elokuvaa "Stromboli".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti