Snapshots-lounas

Paikka: Valkoinen puu, Kauhajoki.
Päivä: loma
Tarjolla: kanawrappeja & pestopannineja. Salaisen puutarhan suklaakakkua & amerikkalaista juustokakkua. 
Fiilis: rento & vapaa. Siemailen kahvia & napsin kännykällä kuvia.
Poikkea sinäkin: valkoinenpuu.fi

Plops sanoi cake pops

Olin taannoisella Amerikan-matkallani niin innoissani whoopie pie -leivonnaisista, etten huomannut toista kuumaa trendiä, cake popseja. Muutaman viikon takainen Hesarin juttu sai minut muistamaan, että kylläpä hyvinkin, näinhän mä cake popseja Trump Towerin Starbucksissa, en vain tajunnut, kuinka trendikkäitä ne ovat.

Tänään kävin tuumasta toimeen ja tein itse cake popseja, eli kakkutikkareita. Melko helppoa ja varsin hauskaa, tosin suklaakuorrutteen kanssa mokailin oikein huolella. Suttasta puuhaa...

Valmistauduin koitokseen Bakerellan videopikakurssilla, joka löytyy täältä. Tutustu tarkemmin cake popsien äitiin, Bakerellaan hänen blogissaan.

Pysähtynyt Tammisaari

Harmaa pilvimassa on viihtynyt Tammisaaren yllä jo muutaman päivän. Mitäpä me siitä, sillä lämpömittari näyttää yli kymmentä astetta. Ilma on lempeän varovaisesti keväinen.

Lisää tätä

Kesäaikaan siirtymisen tunnelmissa katseet kääntyvät Tammisaaren kesään. Lisää tätä!

Täysin vatsoin

Paikka Kamahouse Köök. Jossain päin Tallinnaa, lyhyen, mutta kalliin, taksimatkan päässä keskustasta. Pöydät täyttyvät pikkuhiljaa paikallisista perheistä. Tarjoilija tuo kotikutoiset menulistat, ja seurueemme valitsee keittoa lounaaksi, osa borssia, osa kanaa.

Saamme eteen höyryävän kuumat annokset. Lusikoimme keittoa, vieressä lapsi lakaisee lattiaa pienellä harjallaan, toinen takoo läheisessä pöydässä punaista kirjoituskonetta. Nyt viimeinenkin pöytä on saanut lounastajia.

Kurkistan läheiseen pöytään vaivihkaan. Naisen lautasella on lihakastiketta, jonkinlaista perunalta näyttävää ja kasa punajuuria. Toisessa pöydässä iso perhe on saanut lounaansa päätökseen. Mies nappaa pöydän maljakosta tulppaanipuntin matkaansa. Taisivat olla hänen kukkiaan, tai ainakin nyt ovat.

Jälkiruoaksi otamme kahvit ja suklaajuustokakkupalaset. Rohkeimmat meistä tosin valitsevat tiramisun, jossa keksit on korvattu pienillä leipäpalasilla tai Kamahousen erikoisen, talkkunaisen kakunpalasen.

Tunti myöhemmin astumme ulos aavistuksen pökertyneinä. Olipa aito kokemus, olipa mahdollisimman ei-kaupallinen paikka. Keitto kolme euroa. Juustokakku kaksi.

ps. Illalla on taas nälkä. Menemme Ribeen. Tunteja myöhemmin poistumme Tallinnan yöhön ihanasti raukeina ja täysin vatsoin.

kamahouseköök.ee
ribe.ee

Tyhjin vatsoin

Sitä sitten ollaan todennäköisesti tyhjin vatsoin ensi kesänä. Muutama kuukausi takaperin parahdin, että suosikkiravintolani on talviunilla koko talven. Todellisuus oli vielä hurjempi. Kaupungilla puhutaan, että cafe Ada ei avaa enää oviansa ollenkaan. Se oli sitten sen lorun loppu.

Ei enää kuohuviinilasillista terassilla, ei enää illallista takkatulen lämmössä, ei mitään.

Missä täällä sitten syödään? Kotona vai?

Kuulemma kaupunkiin on avautumassa uusi ravintola, mutta sen sijainti on talviravintolan, ei kesäravintolan. En oikein näe itseäni siellä istumassa kesäiltana.

Jos tämä Adan sulkeminen onkin vain jokin halpamainen kaupungilla leviävä juoru, korjaan väärän tiedon iloiten ja lupaan käydä Adassa kerran kahdessa viikossa touko-elokuun aikana. Oikaisupyynnöt voi osoittaa sähköpostiini.

ps. Jotta Tammisaaren ravintolatarjonnasta piirtyy aivan tarkka kuva, on varmaan hyvä mainita, että kesäravintola Knipanin vuokraajaehdokkaita ei ole ollut tungokseen asti, paikallislehti on raportoinut. Voidaanko kuka ties puhua, että Tammisaari on ajautunut kriisikunnaksi mitä ravintolatarjontaan tulee?

Askel kesään

Lumi on alkanut sulaa Tammisaaressa, ja tiet ovat kuin hilseilevä iho, täynnä kuivia läiskiä. Iltaisin saattaa, jos on tuuria, saunan tuoksu ilahduttaa vanhassa kaupungissa kävelijää.

Valon määrä lisääntyy aamu aamulta. Muutaman kuukauden kuluttua Tammisaari syttyy jälleen eloon.

p.s. Niin. Valokuvia täällä ei voi nyt ottaa. Talven kurittama kaupunki on karun näköinen. Yksinäinen kaljapullo saattaa nököttää keskellä katua, aivan vesilammikon vieressä. Penkereellä lumi on vaihtanut väriä valkoisesta ruskeaan. Puuaita repsottaa kallellaan. Lumiaura on tainnut kopata sitä jossain vaiheessa talvea.

Kulinaristinen kriisi

Hyvä tavaton sentään. Kylläpä veti hiljaiseksi. Tiedättekö, juuri nyt Tammisaaressa ei ole yhden yhtä ravintolaa, jossa voisi kuvitella syövänsä keskimääräistä maukkaampaa ruokaa. Tämä on Kulinaristinen Kriisi vakavuusasteikoltaan yhdestä viiteen täydet viisi.

Suuntasin tässä yhtenä päivänä Cafe Adaa kohden tarkistaakseni, joko Ada herää talviuniltaan piakkoin. Mutta katso, lappu aidassa kertoi, ettei Ada nukkuu ruususen unta läpi talven. Aikaisempina talvina Ada on pitänyt lomaa tammikuun tietämillä jokusen viikon, tänä talvena hella ei lämpene ennen kevättä.

Kuinka surullista. Tämä on yhtälailla henkilökohtainen kriisi kuin koko paikkakunnan kriisi. Jo perinteeksi  muodostunut helmikuun illallinen jää tänä vuonna minulta kokematta, toisekseen on surullista, että ruokakulttuurillaan kunnostautunut kaupunki tarjoaa useamman kuukauden perusmättöä, tyyliin ranskikset ja pihvi.

Toki tässä on peiliin katsomisen paikka. En minäkään ole ollut varsinaisesti vakikasvo Adassa. Ei kai sitä ovea pidetä auki, jollei asiakkaita käy.

Huoh! Tammisaari, joka pullistelee monipuolista ja laadukastakin ravintolatarjontaa kesäisin, on talvisin yhtä kuin mikrossa lämmitetty nahistunut burgeri. Mikä nyt eteen? Olen nälkäinen! Tässä on tartuttava itse kapustan varteen.

Tammisaareen talvi

Tammisaareen saapui oikea talvi pari päivää sitten. Meri sai heti pinnalleen ohuen jääpeitteen, ja viime yönä lumipeite kasvoi muutamalla sentillä. Nautitaan talvesta!

Urbaani Tammisaari / Urban Ekenäs

Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Joulukranssipotpuri

Viime hetken vinkit Tammisaaren joulumarkkinoille

Enää muutama päivä ja Tammisaari täyttyy jouluntunnelmasta, kun viikonloppuna vietetään joulumarkkinoita. Eilen satoi maahan ensilumi, tosin vuorokausi myöhemmin se suli pois. Toivotaan, että ensi viikonloppuna olisi pikkupakkanen, joka antaisi kivan säväyksen tapahtumaan.

Bongasin paikallislehdestä, että Tammisaaren vanhan ajan joulumarkkinoilla on mukana Ekenäs Rökeri, joten nyt pääsen testaamaan heidän tuotteitaan - vihdoinkin! Hienoa!

Kauempaa joulumarkkinoille tuleville tiedoksi, parhain meno on lauantaina ja jos tulee sunnuntaina, kannattaa olla liikenteessä heti aamupäivästä. Sunnuntai-iltapäivällä kolmen maissa fiilis nuupahtaa ja tarjontakin alkaa olla suppeaa.

Muuten, kuva Vanhasta kaupungista on viime vuodelta, noin paljoa ei sentään eilen lunta satanut!

Nähdään Tammisaaren joulumarkkinoilla!

Tammisaaren kautta joulun viettoon

Lähestyvään jouluun voi virittäytyä jo muutaman päivän kuluttua iltatorilla, ja jatkaa samaan malliin joka torstai aina aattoon asti. Vastaavanlaista ei aiemmin ole nähty, joten odotan suurella mielenkiinnolla, kuinka paljon väkeä tämä tapahtuma saa liikenteeseen.

Sen sijaan Tammisaaren joulumarkkinat ovat jo entuudestaan tuttu, moneen kertaan koettu juttu. Siksi uskallan mennä takuuseen, että luvassa on ihanan jouluinen viikonloppu 10.-11. joulukuuta (2011).

Poikkea ainakin lämmittelemässä kaakaokupposen äärellä kahvila Carl De Mummassa ja ota kaakaon kumppaniksi korvapuusti. Lounasta Cafe Adassa lähellä satamaa. Etsi markkinoilta hirvimakkaraa mukaan kotiin viemiseksi ja kaappaa kainaloon olkipukki. Ennen kuin jätät kaupungin taaksesi, käy kävelyllä Vanhassa kaupungissa.

visitraasepori.com

Joulukuusi on saapunut kaupunkiin

Joulukuusi on saapunut torille, lumi ei.

Viime vuonna maisema oli melkoisen tunnelmallinen. 

Joulukatu avautuu Tammisaaressa 26.11.2011. Lumipeite tuskin saapuu vielä siihen mennessä kaupunkiin, mutta me emme anna sen häiritä. Pääasia on kauniit jouluvalot, jotka ilahduttavat kulkijaa kadulla.

Hopeahuntuinen kaupunki

Lämpömittari painui pakkasen puolelle viime yönä ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Minä juhlistin kirpeän raikasta päivää aamukävelyllä Vanhassa kaupungissa. Askeleet veivät lopuksi aamupalalle Carl De Mummaan.

Saunan tuoksussa

Varaa kalenterista!

Loppuvuoden ykköstapahtuma lähenee. Tammisaaren vanhan ajan joulumarkkinat ovat 10.-11.12.2011.

Iltakävelyllä Vanhassa kaupungissa

Katse oikeaan ja tassua toisen eteen! Tänä iltana Vanhassa kaupungissa voi nähdä kaikki syyssävyt auringon kultaamana.

Kaupassa

Syksyisiä lauantai-iltoja on ihana maustaa laittamalla ruokaa, ihan ajan kanssa. Vaativa Kokki - siis minä - suuntasi näin ollen M-Janneen. Täällä Tammisaaressahan on käytännössä kolme kauppaa: M-Janne, S-market ja K-supermarket. No onhan täällä sitten vielä Lidl ja K-market, ilman superia, mutta niitähän ei lasketa, eihän?

Eli siis kori käteen ja kauppaan sisälle! M-Janne on, anteeksi ikävä ilmaukseni, nuhjuisen näköinen ulkoa ja sisältä. Mutta sen ei kannata antaa häiritä. Nimittäin päädyin jälleen pyörittelemään silmiäni hämmennyksestä, kun olin aikani hiihdellyt hyllyjen välissä. Ensin löysin hyllystä bresaolaa, siis ilmakuivattua härkää. Olin aivan wou, tämähän on harvinaisuusasteikolla ihan vitosen luokkaa.

Sitten siirryin juustohyllylle. Se, että kaupassa on juustohylly, jossa on muutakin kuin Olteramannia ja palloedamia, on jo ihme itsessään. Mutta M-Jannessa on Vilhoa. Kyllä, Vilhoa mouhijärveläiseltä juustomestarilta.

Uusi yllätys odotti jäätelöaltaalla. Tenholalaista (kylä täällä Tammisaaressa, Tenala toisella kotimaisella) maatilajäätelöä. Viidentoista (15) euron litrahinta vain jarrutti minua kaappaamasta pakettia koriini. Rajansa kaikella, ajattelin. Vaikka eihän tämä minun päätökseni kieltäytyä 15 euron jäätelöstä ole kovin looginen, sillä Ben & Jerry's maksaa varmasti samanverran.

Pata porisee jo! On hauskaa tulla yllätetyksi myönteisesti. Kiitos!

Piilossa

Tammisaaren torin maamerkki, kaupungintalo, saa pintaansa uuden maalipinnan. Siksi torin kaunokainen on ollut pressujen takana piilossa jo nelisen kuukautta. Odotan mielenkiinnolla, mitä pressujen alta paljastuu ja ennen kaikkea koska! Tori ei ole tori ilman kauniin keltaista kaupungintaloa.